Testasin itseni

Koulussa on nyt kovasti puhuttu kestävästä kehityksestä, MIPS:eistä, jalanjäljistä, selkärepuista, vedenkulutuksesta ja kaikesta, joten innostuin tekemään muutaman nettitestin omista tavoistani.

Ensin tein suppean ekojalanjälkitestin Turun ammattikorkeakoulun sivuilla. Sen mukaan jalanjälkeni on vain noin 1,3 hehtaaria, eli se vastaa noin 0,6 ihmisen elintilaa. Tämä kuulostaa aika pieneltä, etenkin kun tunsin piston sydämessäni, kun jouduin laittamaan rastit ruutuun auton käyttöön kaikille kolmelle edelliselle päivälle.

Seuraavaksi siirryin laajempaan testiin samasta aiheesta osoitteessa ilmastodieetti-sivuilla. (Tää oli oikeesti kiva ja havainnollinen ja helppo tehdä, suosittelen!)

 

Testi alkoi mukavasti. Sain esimerkiksi pienennettyä kaikkia oletettuja summia huonekalujen, tekstiilien ym. hankintojen keskiarvoista. (Noh, tämä nyt liittyy enemmän opiskelijabudjettiin kuin tietoisiin ekologisiin valintoihin.) Jätteiden lajittelunkin ajattelin olevan taloutemme vahvuuksia. Vastailin myös kysymyksiin matkailusta ja muista kulutustottumuksista. Ja tuloksena sain ilmastovaikutukseni olevan 4747 kg / vuosi. Kaikkien osa-alueiden (asuminen, liikenne, ruoka, kulutus) paitsi jätteiden tolppani ovat suomalaisten keskiarvoa matalammat. Asumisen tolppa selittyy varmaan kerrostalossa asumisella, ruoka ja kulutus pienellä budjetilla ja tiedostamisella (syömme kuitenkin lihaa lähes joka päivä). Jäte-tolppa onkin yllätys yllätys ihan keskimääräisen korkuinen. Ja minä kun luulin olevani niin erityisen tunnollinen kun lajittelen ja kierrätän kaiken oikein!

Tampereen kaupungin mukaan en ole yhtä ekotehokas kuin edellisten. Tämä kertoo jalanjälkeni olevan kooltaan 4,3 globaalihehtaaria. Suomalaisten keskiarvoksi tässä mainitaan 7 hehtaaria. Omassa osudessani 29% tulee ravinnosta, josta taas 89% eläinperäisistä tuotteista… (Palaan tähän vähän myöhemmin.). Jees, mutta kokonaisuudessaan tämän mukaan tarvittaisiin 2,3 maapalloa jos kaikki eläisivät kuin minä. :/

Viimeisenä tein vielä vesijalanjälkitestin. Kannattaa ehdottomasti koittaa tätäkin! Kokonaisvedenkulutukseni on 4687 l / päivä, eli hieman pienempi kuin suomalaisten keskiarvo 4732 l / päivä. Tuosta määrästä oma talousvedenkulutukseni on 175 l ja huikeat 4512 l piilovedenkulutusta. Tuloksen yhteydessä mainittiin, että tämä veden päivän kokonaiskulutukseni määrä kuluu esimerkiksi 39 kahvikupillisen valmistukseen tai 0,6 pariin nahkakenkiä. Huh. Tuosta vedenkulutuksesta meillä oli tänään koulussakin puhetta. Yhden hampurilaispihvin (150 g, naudan lihaa) tuotantoon on kokonaisuudessaan kulunut 2500 litraa vettä! Ihan älytöntä. Myös tekstiilien valmistamiseen kuluu valtavat määrät vettä, mikä näkyy sitten uusien vaatteiden ostamisessa jne. Uusiokäyttö, korjaaminen ja kierrättäminen siis todellakin kannattaa!

No joo, kokonaisuudessaan kaiken tämän miettiminen on saanut minut ottamaan mummosta vaarin ainakin yhden asian suhteen. Aion pyrkiä vähentämään meidän perheen lihan käyttöä. Kuten jo mainitsin, meillä on lihaa melkein joka aterialla ja usein lisäksi jotain leikkeleitä leivän päälle ym. Ensin voisi olla tavoitteena yksi lihaton päivä viikossa, ja siitä sitten pikkuhiljaa ehkä vähentää enemmänkin.

Nyt jos jollain olisi jotain herkkukasvisruokareseptejä, niin tänne voisi laittaa! :)

Elina

Yhtä hammasta tyhmempi

Aijaijai, oijoijoi, multa poistettii tänää toka viisaudenhammas. No ei se oikeesti sillee sattunu, hammaslääkäritäti puudutti nii hyvin. Nyt on vaa jotenki vähän kurja olo koko poskella. Nii, ja sain sen hampaan mukaa! Pitäis vaa keksiä että mitä sille meinaa. ;)

Nii, ja tosiaan. Pahoittelen hyvin, hyvin, hyvin pitkää kirjoitustaukoa. On ollu vähän tässä kiireitä. Laitan tähän välii nyt satunnaisia kuvia näiltä väliviikoilta.

Nyt lupaan yrittää ryhdistäytyä tän bloginkin suhteen. Ja kaiken muun.



Lumien sulamista hirrrrveesti odottaen,

Elina